Suomen
kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan uudissana ja tarkoittaa paastosta
pääsemistä, eli pääsiäisestä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston
päättymistä. Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava viikko, jota
läntisessä kristillisessä perinteessä kutsutaan hiljaiseksi viikoksi eli
pyhäksi viikoksi, itäisessä perinteessä suureksi viikoksi.Varhaisimmat tiedot
pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta, jolloin ylösnousemisen,
sunnuntain,rinnalle tuli vuosittain vietettävä pääsiäisjuhla. Pääsiäisyön
messua pitää myös Suomen evankelisluterilainen kirkko. Perinne on lähtöisin
ortodoksisesta kirkosta. Ortodoksisessa kirkossa messuun kuuluu ristinsaatto,
jossa kierretään kirkko ennen varsinaisen jumalanpalveluksen alkua.
Palmusunnuntai
- Virpomissunnuntai Palmusunnuntain
nimi tulee Raamatun kertomuksesta, jossa Jeesus ratsasti Jerusalemiin. Tielle
oli laitettu palmunoksia ja vaatteita. Itä-Suomessa
ja Karjalassa perinteeseen kuuluu virpominen palmusunnuntaina. Sen kerrotaan
tuoneen siunausta, terveyttä ja on myös toiminut pahan karkoittajana.
1980-luvulta on koko Suomessa yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen.
Pienet lapset kulkevat noidiksi pukeutuneina virpomassa saaden heti
palkkion. Suomessa lapset ovat tuoneet kotiin pajunoksia maljakkoon
palmunoksien vertauskuviksi.
Malkamaanantai
Malkamaanantain
nimenä on myös malko-,makka-,matti- tai makumaanantai. Malkamaanantain aiheena on kärsivä Kristus. Syytöntä
syytetään kuten raamatussa: nähdä rikka toisen silmässä, mutta ei malkaa
omassa. Sanottiin Jeesuksesta, että häntä malkailtiin eli puhuteltiin
pisteliäästi.
Tikkutiistai Tikkutiistaina
vuoltiin sytykkeitä. Sinä päivänä
vuollut sytykkeet olivat erittäin hyvällä onnella varustettuja.
Kellokeskiviikko
Kellokeskiviikkoa ei pidä sekoittaa tuhkakeskiviikkoon.
Kellokeskiviikkona laitettiin kellot karjan kaulaan.
Kiirastorstai
Koko
viikon aikana muistellaan Jeesuksen kärsimystietä. Kiirastorstaina muistellaan
myös ehtoollisen asettamista. Kiirastorstain illasta alkaa pyhän kolmen päivän
aika, ristin ja ylösnousemuksen muistelu, joka ulottuu pääsiäispäivän iltaa.
Puhdistuminen liittyy päivään, sillä silloin Jeesus pesi opetuslastensa jalat.
Kansankertomuksissa kiira oli pihapiirissä vaikuttava paha olento, joka
karkotettiin pois. Karkotus suoritettiin talo ja pellot kiertäen kelkassa
kolisevan romun ja savuavan terva-astian kanssa.
Pitkäperjantai Pitkäperjantaina
muistellaan Jeesuksen kuolemaa ihmiskunnan syntien sovittamisena ja Jeesuksen
ristiinnaulitsemisesta Golgatalla. Pitkäperjantain liturginen väri
luterilaisissa kirkoissa on musta. Päivää vietetään kotona, sillä se on
hiljainen päivä.
Lankalauantai
Lankalauantai
on myös hiljainen päivä. Lauantaina muistellaan Jeesuksen haudassa oloa.
Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talvella kehrätyt langat päivän
hiljaisuudesta riippumatta. Pohjanmaalla
roihuavat pääsiäiskokot.
Pääsiäinen eli Sukkasunnuntai Pääsiäinen
on surun ja ilon juhla, koska Jeesus nousi haudasta. Liturginen väri vaihtuu
luterilaisessa kirkossa mustasta
valkoiseen. Paasto päättyy jumalanpalvelukseen, jota vietetään eri kirkkojen
liturgisten tapojen mukaan joko pääsiäisyönä tai pääsiäisaamuna. Perinteisiä
pääsiäisruokia olivat mämmi, munamaito, verimakkarat, tuore leipä, lammaspaisti
ja uunijuusto. Pääsiäispäivä eli Sukkasunnuntai lopettaa hiljaisuuden ja
riehakkaasti tanssitaan sukkienkin lentäessä pois.
Reetta
Väänänen Kevät
2018