Minä tuun päivän parhaaseen hetkeen




 Voin vilpittömästi todeta, että vihdoinkin! Tarkoitan miten metoo laittaa meitä miehiä järjestykseen ja suuretkin starat putoilevat korokkeilta kuten tämä menestyksekäs ohjaaja Lauri Törhönen. Hyvä, hyvä, hyvä. Onneksi törhöset tippuvat ja on hyvä, että kolahtaa ihan kunnolla.

Kun nämä metoolaineet alkavat paiskautua rantaan niin pärskeet lentelevät korkeuksiin. Lopulta tsunami huuhtelee mukaansa syylliset ja syyttömät.

Luin Savon Sanomista naisesta joka teki rikosilmoituksen raiskauksesta. Epäilty mies nautti kolkosta täysihoidosta parin vuorokauden ajan kunnes nainen tuli tunnontuskiin. Itse olen sitä mieltä, että raiskaajat joutavat linnaan ja vehkeet valtiolle.

Ateneumin museonjohtaja Susanna Petterson on saanut topakoita vaatimuksia: Gallen-Kallelan maalaama triptyykki Aino-taru pitäisi poistaa, koska siinä alaston nainen menee järveen, ja irstas Väinämöinen ahdistelee häntä.  Entä ne museot joiden seinillä on runsaasti Rubensin alastomia, hyvälihaisia naisia. Pitäisikö nekin poistaa? Tulee ihan mieleen miten natsit tuhosivat ja polttivat taidetta silloin joskus jossain Berliinin takana. Anteeksi vertaus, eihän näitä kahta voi verrata keskenään. 

Miehet eivät uskalla oikeastaan sanoa mitään puolustukseen. Jos metoohon syytön miespolo tarkastelee asiaa miltä kantilta tahansa, niin saa hän vähintään sovinistisian (ei pidä sotkea sosialistisikaan) nimen.  Näiden pärskeiden keskellä miehen ei ole lupa pyyhkiä suolavettä kasvoiltaan, antaa vaan silmiä kirvellä. Olet kuitenkin katsonut sillä silmällä.

Itse tunnustaudun naiskauneuden ihailijaksi. En tarkoita noita nuoria, tötteröhuulisia pyntättyjä olemattomiin vaatteisiin pukeutuneita naisia. En oikein ymmärrä mitä katsottavaa heissä oikein on. Jos joku tuppautuisi seuraani, niin miettisin pääni puhki tykkäisiköhän tuo jäätelöstä vai ostaisinko barbiennuken.  

Katson ihaillen niitä naisia joilla on tilannetaju ja itselleen sopiva tyyli. He voivat olla nuoria tai vanhoja. He saavat minut syttymään, jos vaan uskaltaisin syttyä.

En oikein tiedä miten käy tulevana kesänä kauppatorin kahvioissa. Uskaltaako katsoa ohikulkevia naisia ja kuinka pitkään.  Ehkä pelkkä vilkaisu tulkitaan irstaaksi. 

Olen harkinnut uskallanko enää mennä Playa de Ingelsin hiekkarannalle kävelemään? Miten vastaantulevat täysin alastomat naiset suhtautuvat minuun? Mistä sitä tietää jos vaikka vahingossa satun katsomaan, vaikkapa vain vilkaisemaan, heidän sopimattomiin paikkoihin. Pitänee varata ämpäri mukaan jonka voin tarvittaessa laittaa päähän vangitsemaan katseeni.

Iltapäivällä lounaan jälkeen kellahdamme vierekkäin sänkyyn vaimon kanssa. Meidän koti on metoovapaavyöhyke.  Käsi hipaisee kättä. Saattaapa se osua johonkin vaimon kukkuloihinkin, joskus vahingossa ja joskus ihan tarkoituksella. Päikkärit vierekkäin on minusta päivänparrashetki, varsinkin jos näkee jotain säädyllistä unta.


Keijo Karhunen
8.2.2018


Takaisin