Mies odottaa sovitussa
kadunkulmassa. Uuden vaaleanharmaan kesäpuvun ja valkoisen paidan sisällä sydän
sykkii odotuksen poltteessa. Hänen pitäisi jo tulla, vai eikö tulekaan. Se ei
ole mahdollista. Kyllä hän tulee ja ajatus rauhoittuu.
Uudet
vaaleanruskeat kengät hiertävät ilkeästi, mutta ajatus illasta vie kivun. Mies
kokeilee että siniraitaisen solmio on juuri kuten pitää. Varkain taitettu valkoisen
syreenin kukka lähettää hennon tuoksun sieraimiin.
Aurinko
helottaa lempeästi. Kevyt tuulenvire muotoilee miehen kampausta uuteen muotoon.
Olisi pitänyt saunan jälkeen laittaa Suavea, mutta putkilo irvisteli
tyhjyyttään ja nyt itsepäiset hiukset sojottavat miten tahtoivat.
Joku
tuttava kävelee punatakkinen nainen käsipuolessaan. Miehet nostavat kätensä
tervehdykseen. Tuttava kysyy jotain sanoakseen:
–
Onko heila helluntaina?
Mies
naurahtaa ja nyökkää vastaukseksi ja siirtää katseensa mittaamaan vasta asfaltoitua
katua. Vaaleankeltaisen nikkarintyylisen puutalon portista hän tulee kadulle.
Naisen ruskeat hiukset ovat tuperatu kukkuraksi päälaelle, poskille on taiten
aseteltu hiuksista koukut.
Kuinka
viehättävältä hän näyttää sinisessä pellavaisessa jakkupuvussaan. Valkoinen
röyhelöpusero näkyy juuri sopivasti jakun alta. Asun täydentää valkoiset
pitsihansikkaat. Saumattomat nailonit ovat saaneet seurakseen valkoiset matalakorkoiset
uudenkarheat kengät.
Vaikka
naisen heleä iho ei kaipaa meikkiä, niin on hän laittanut huuliinsa vaaleanpunaista,
hieman oranssiin vivahtavaa punaa. Kauniit silmät ovat saaneet korostukseksi sinistä
luomiväriä ja ihon kiillon hän on laittanut kuriin ohuella puuterikerroksella.
Hän huomasi odottavan miehen portista astuttuaan. Kaunis hymy huulillaan hän
kävelee odottavaa kohden.
Mies
askeltaa naisen luo ja antaa hänelle taittamansa kukan. He lähtevät kulkemaan
käsikkäin kohden tanssilavaa nauttimaan toisistaan, tanssista ja Four Cats:n
musiikista.
Keijo
Karhunen