Eve asettautuu mukavasti junan tuoliin jatkaakseen
aamu-uniaan. Juna lähtee Kuopiosta Helsinkiin torstaiaamuna kello 5.35. Varma
majapaikka kirjamessujen ajaksi on tyttären perheen luona. Messuille voi mennä neljänä
päivänä. Ne päättyvät vasta sunnuntaina.
Voi myös mennä Helsingin keskustaan katselemaan jouluvaloja, joita on
sytytelty joulun odotuksessa. Tytär on ehdottanut, että Eve viettäisi joulun
heidän luonaan. Se on houkutteleva ajatus.
Kirjamessuille Pasilaan suoraan junasta. Eve kiertelee
pohjakartan avulla monissa pisteissä. Entinen ministeri, vanha ja vireä Vappu Taipale
kertoo mummoudesta raikkaasti: ” Anna lastenlapsille aikaa. Muista kieltäytyä
heidän hoitamisestaan silloin, kun on omia harrastuksia.” Even aika messuilla
hurahtaa nopeasti. Hän ehtii tyttären kotiin vasta puoli viiden maissa
iltapäivällä.
Vera, ekaluokkalainen, on haettu juuri iltapäiväkerhosta,
eftiksestä, ja Arttu päiväkodista. Vävy vie Veran päivällisen jälkeen
tanssitunnille ja tytär lähtee kuntosalille. Eve vie kaksivuotiaan Artun
ulkoilemaan, jotta poika nukahtaisi myöhemmin hyvin yöunille. Eve pukee,
palattua riisuu Artun ulkovaatteet, antaa iltapalan, laittaa yöpuvun, vie
potalle, auttaa hampaiden pesussa, lukee muumikirjasen, laulaa pojan uneen.
Lasten nukahdettua vävy kysyy: ”Meneekö Arttu huomenna
päiväkotiin?” Tytär vastaa: ”Minulla on pitkä työpäivä huomenna.” Eve toteaa:
”Kysymys taitaa olla minulle. Olen mielelläni Artun kanssa huomisen päivän,
harvoin on mahdollisuus laatuaikaan pojan kanssa.”” Voisitko hakea Veran eftiksestä
huomenna?” Tytär kysyy. ”Joo haen mielelläni. Voin kävellä sinne Arttua rattailla
työntäen. Matkaa on vain pari kilometriä.”
Perjantaiaamuna on satanut ensilumi. Eve viettää aamupäivän Artun
seurassa. Hakee iltapäivällä Veran. Sivukadut on auraamatta. Eve puhkuu,
käyttää kaikki voimansa rattaiden työntämiseen umpilumessa. Vera löytyy eftiksestä,
ja kotiin palataan bussilla. Siitä jäädään pois ennen kotipysäkkiä, jotta
lapset voivat riemuita, kahlata, kontata lumihangessa. Eve puskee tyhjiä
rattaita auraamattomalla jalkakäytävällä.
Eve valmistaa, kattaa perheelle päivällisen juttelemalla
samalla lapsien kanssa. Päivällisen jälkeen vävy menee kuntosalille ja tytär
kirjastoon. Lasten vanhempien kotiin
tulon jälkeen Eve suunnittelee omaa kävelylenkkiä. Ei jaksa.
Lauantaina ja sunnuntaina Evellä on suunnilleen sama ohjelma
kuin perjantaina. Veran eftiksestä haku jää kuitenkin pois. Se korvataan lauantaina
lasten kanssa kauppakierroksella Suomen suurimmassa Prismassa Kannelmäessä.
Mukana pitkä ostoslista. Hätäisesti Eve ostaa myös omat eväät onnibussiin. Pasilaa
lähemmäksi jouluvalaistua Helsingin keskustaa Eve ei matkallaan ehdi.
Nelipäiväisiksi tarkoitetut kirjamessut jäävät hänen osaltaan yksipäiväisiksi.'
Lähtiessään sunnuntai-illan viimeiseen onnibussiin Eve pohtii
tyttärelle: ”Taidan viettää joulun Kuopiossa. Siellä on niin tunnelmallista ja
rauhallista. Iloista joulun odotusta!”